Kävin tuolla Sitran nettisivuilla, aluksi vähän meni etsimiseksi; mistähän näiltä sivuilta löytyy tarvittava tieto? Täytyy myöntää, että kyllä näin joulun jälkeen kestää hieman saada aivot narikasta töihin.

Sitran näkemykset ovat todella ajankohtaiset, kyseinen sivu on kyllä hiukan sekava.

Onni-työkirjaa nopeasti selattuani mieleeni jäi innostava, avaa varmasti joitakin tärkeitä asioita, esim. ei aina ymmärrä sitä miten tärkeä luonto on nyt ja vielä enemmän tulevaisuudessa.  Hyvin on valittu laidasta laitaan noita juttuja (tapauksia) työkirjaan.

Mieleeni tuli lukiessani yhtä juttua Onni-työkirjasta, että meidän luontomme on erityinen ja sen vaaliminen ja asuminen rinta rinnan luonnon kanssa, kuinka tärkeää on säilyttää luontomme puhtaana ja jokseenkin koskemattomana.

Haluaisin olla tulevaisuudessa kehittämässä yhtenäistä Suomea, jossa hyvinvointi olisi kaikilla ihmisryhmillä. Tietenkin romaniväestöön kuuluvana näen tärkeänä, että Suomen romanien asiat menisivät eteenpäin. Haaveenani olisi että romanit saisivat työtä ihan samalla tavalla kuin pääväestönkin edustajat tai että syrjintäasioissa Suomessa olisi otettu tulevaisuudessa isoja askeleita eteenpäin. Itseäni kiinnostavat nuoret ja nuoret aikuiset sekä heidän kanssaan ennaltaehkäisevä syrjinnänvastainen työ ja vertaistukitoiminta nuorille ja perheille.

t.Henry

Ajatuksia Pohjois-Pohjanmaan maaseudusta

Sitran Onni-julkaisussa esiteltiin asiantuntijahaastatteluiden pohjalta laadittuja profiileja maaseudusta innostuneista uusista kohderyhmistä ja kuluttajaryhmistä. Julkaisun alussa hämärrettiin maaseudun käsitettä, verrattiin sitä pelkkään mielentilaan. Itse en ole aivan samaa mieltä tästä.

Suomi jakautuu 8 eri kasvillisuusvyöhykkeeseen ja 5 eri ilmastovyöhykkeeseen. Pohjois-Pohjanmaan maakunta kuuluu 3 eri kasvillisuusvyöhykkeeseen: tasankojen, soiden ja vaarojen vyöhyke; vedenjakajamaat ja Etelä-Lappi; sekä kahteen ilmastovyöhykkeeseen, jotka ovat keskiboreaalinen ja pohjoisboreaalinen. Myös terminen kasvukausi on rannikolla jopa 50 päivää pidempi kuin Koillismaalla. Jos ajatellaan mitä maaseutu voi tarjota täytyy ensin tuntea alueen perusominaisuudet jotka ovat riippuvaisia ilmastosta ja kasvuolosuhteista. Näihin ihminen ei pysty itse vaikuttamaan ainakaan lyhyellä aikavälillä ja nämä luovat pohjan kaikelle muulle toiminnalle mitä alueella voidaan harjoittaa. Jos vertaa asukastiheyttä kasvillisuusvyöhykekarttaan, niin ne korreloivat vahvasti keskenään.

Kuva 1. Suomen asukastiheys                        Kuva 2. Suomen kasvillisuusvyöhykkeet

Toinen alueiden perusominaisuus on siis asukastiheys. Ympärillä olevat ihmiset luovat palveluita, infrastruktuuria, vaurautta ja turvaa. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan rannikkoseutu on verrattain tiheään asuttua tasankoa ja Koillismaan korpimaat taas harvaan asuttua Etelä-Lappia. Oulun kaupunkialue on koko Pohjois-Pohjanmaan ainoa alue jota ei voi kutsua maaseuduksi, ja siellä asuu suhteellisesti suurin osa alueen ihmisistä. Siitä huolimatta Pohjois-Pohjanmaalla kaikilla ihmisillä on vahva yhteys maaseutuun.

Olisi hyödyllistä kartoittaa kaupungissa asuvien ihmisten suhtautuminen maaseutuun, kuinka suuri osa heistä kuuluu johonkin noista 9 uudesta kohderyhmästä joita Sitran julkaisussa käsiteltiin. Olisi myös mielenkiintoista tietää kuinka hyvin ihmiset tunnistavat itsensä noista profiileista. Myös jo maaseudulla asuvat ihmiset tulisi profiloida samalla tavoin, heidän keskuudestaan voisi löytyä henkilöitä jotka esimerkiksi huomaavat asuvansa heikosti omia tarpeita tukevalla alueella ja vaikkapa naapurikunnassa olisi tarjolla paremmin henkilön tarpeisiin sopiva ympäristö.

Eri alueiden ominaisuudet ja olemassa olevat voimavarat pitää tunnistaa ja tiedostaa. Näitä tietoja käyttäen voisi luoda ”maaseutupaketteja” maaseudusta innostuneille uusille kohderyhmille. Eli dokumentoimalla eri alueiden piirteet ja tarjoamalla ihmisille heidän hakemaansa elinympäristöä esimerkiksi kunnat voisivat houkutella uusia asukkaita, harrastajia ja asiakkaita paikallisiin yrityksiin. Maaseudulta tunnistettavia asioita voisi olla esimerkiksi: Palvelut, tietoliikenneinfrastruktuuri, koskemattoman luonnon saavutettavuus, liikuntamahdollisuudet, terveydenhoidon saavutettavuus, liikenneyhteydet, lähiruoan tuottajat, paikalliskulttuuri ja -historia.

Maaseudulle pitää saada uusia ihmisiä ja uusia palveluita, muuten osasta Pohjois-Pohjanmaan maaseutua tulee pian erämaata ilman ihmisasutusta. Pitää ymmärtää että Pohjois-Pohjanmaa on suuri alue ja sen luonnosta ja maaseudulta löytyy hyvin paljon monimuotoisuutta ja erilaisuutta.

-Jukka Säkkinen